Hajupihka (eli pirunpaska)

Intialaisissa ruokaohjeissa vilahtelee joskus outo aines nimeltä hajupihka (asafoetida, hing). Kyseessä on mauste, jota saadaan fenkolinsukuisesta pirunkeltaputkesta (Ferula assafoetida). Kasvin putkilomainen varsi katkaistaan juuri ennen kukinta-aikaa, ja maitomainen neste (hajupihka) pääsee valumaan kasvista ulos. Kun neste joutuu kosketuksiin ilman kanssa, se kuivuu pian paksuksi pihkaksi, joka kerätään talteen.

Hajupihkaa myydään sekä paloina että jauheena. Palat ovat täyttä tavaraa, mutta jauhettuun hajupihkaan on tavallisesti sekoitettu (käsittelyn ja jauhamisen helpottamiseksi) muita jauhoja, kuten vehnäjauhoja ja/tai riisijauhoja. Keliaakikkojen kannattaakin olla tarkkana hajupihkan kanssa, sillä jauheseos sisältää hyvin usein vehnää. Jauhojen lisäksi hajupihkaan on sekoitettu usein myös kurkumaa ja joskus myös arabikumia. Jauhetussa hajupihkassa itse hajupihkan osuus saattaakin olla vain 30-40 prosenttia.

Hajupihkan tuoksu ei ole kovinkaan houkutteleva (itse asiassa se on melkoisen kammottava), ja sitä on verrattu mm. mätään valkosipuliin. Tästä johtuen hajupihkalle on annettu vähemmän mairittelevia nimiä, ja monessa kielessä sen epävirallinen nimi onkin pirunpaska. Hajupihkasta tulee kuitenkin ihan salonkikelpoinen mauste, kun sen lisää kuumaan öljyyn. Silloin sen tuoksu muistuttaa aika lailla sipulia. Voimakkaan hajunsa takia se tulisi myös säilyttää ilmatiiviissä astiassa.

Koska hajupihkan maku muistuttaa sipulia tai valkosipulia, sitä käytetään usein näiden korvikkeena. Intiassa hajupihkaa käyttävät erityisesti jainalaiset ja brahmaanit, joiden ruokavalioon sipuli ja valkosipuli eivät monestakaan syystä kuulu. Ylimpään kastiin kuuluvat brahmaanit pitävät sipulia ja valkosipulia epäpuhtaina, koska ne kasvavat maan alla ja ovat näin alttiina eläinten jätöksille, verelle ja muille epäpuhtauksille. Brahmaanien mielestä sipulilla ja valkosipulilla on myös liian aisteja stimuloiva vaikutus, mikä on huono asia esimerkiksi keskittymistä vaativien joogaharjoitusten kannalta. Sipuleita pidetään muutenkin liian voimakkaina ja haisevina ruokavalioon kuuluvaksi.

Jainalaiset puolestaan eivät syö sipulin ja valkosipulin lisäksi muitakaan maan alla kasvavia vihanneksia tai juureksia, koska he eivät halua vahingoittaa pienintäkään maan eliötä, ja jokuhan saattaa kärsiä, kun sipuli kiskotaan maasta ylös. Jainalaiset eivät myöskään halua tappaa kokonaista kasvia ruokansa tähden, ja sipulin maasta kaivaminenhan päättää kyseisen yksilön elämän kokonaan. Hajupihka on siis kaikin tavoin "vaaraton" vaihtoehto sipulille brahmaanien ja jainalaisten ruokavaliossa.

Koska hajupihkaa ja sipuleita käytetään ikään kuin samassa tarkoituksessa, sipuleita ja hajupihkaa ei joidenkin lähteiden mukaan tulisi koskaan käyttää ruoassa samanaikaisesti. Tämä teoria kuulostaa ihan loogiselta, mutta itse olen kuitenkin tainnut syyllistyä kyseiseen rikokseen, vieläpä useastikin.

Hajupihka lisätään tavallisimmin kuumaan öljyyn ruoanlaiton alkuvaiheessa, jolloin sen paha haju katoaa, ja tilalle tulee sipulimainen aromi ja miellyttävä maku. Hajupihkaa käytetään hyvin pieniä määriä kerrallaan; lusikankärjellinenkin riittää. Yliannosteltuna se pilaa ruoan syömäkelvottomaksi. Hajupihkaa käytetään muun muassa erilaisissa kasvis- ja linssiruoissa, pikkelssi-säilykkeissä ja papadameissa. Sen sanotaan edistävän ruoansulatusta ja vähentävän turvotusta ja ilmavaivoja, joten sitä käytetään erityisesti vaikeasti sulavien kasvisten, kuten papujen ja linssien kanssa. Hajupihkaa ei koskaan tulisi syödä kypsentämättä, koska se voi aiheuttaa pahoinvointia ja ripulia. Raskaana olevien naisten kannattaa välttää hajupihkan käyttöä kokonaan.

Hajupihka on muutenkin varsin monipuolinen luonnonlääke, ja sen on huomattu auttavan erityisesti hammaskipuihin. Hajupihkapalaa survotaan, minkä jälkeen se sekoitetaan sitruunamehun kanssa. Tämän jälkeen puuvillakankaan tai pumpulin palanen kastetaan seoksessa ja asetetaan särkevään kohtaan suussa. Kivun pitäisi helpottaa melko pian. Koska hajupihkassa on havaittu olevan samoja vaikuttavia aineita kuin valkosipulissa, se auttaa myös hengityselinten sairauksiin, kuten astmaan, keuhkoputkentulehdukseen ja hinkuyskään. Hajupihkan on sanottu tehoavan myös hysteriaan: kahden gramman painoinen hajupihkapala sekoitetaan 120 ml:aan vettä, ja tätä seosta sitten hengitellään (ei siis nautita sisäisesti). Hysteriakohtausten pitäisi pysyä loitolla!

Hajunsa takia hajupihkaa on käytetty muussakin tarkoituksessa kuin ruoanvalmistuksessa ja terveydenhoidossa. Se toimii erinomaisen hyvin esimerkiksi hyönteis- (esim. hyttys-) ja tuholaiskarkottimena.

Eräskin maanviljelijä keksi ihan vahingossa, että kun laittaa pussiin kilon hajupihkaa ja pussin kastelukanavaan (kuvassa), tuholaiset pysyvät poissa ja kasveista kasvaa entistä suurempia ja terveempiä.

Hajupihkalla on myös karkotettu muun muassa paholaisia, negatiivista energiaa ja pahoja henkiä.

Jos ruokaohjeessa käytetään hajupihkaa, eikä sitä satu kaapissa olemaan, sen voi korvata sipulilla, valkosipulilla, sipulijauheella ja/tai valkosipulijauheella.


Lähteitä ja lisää tietoa
Asafoetida/Wikipedia
Asafoetida/All Foods Natural
Asafoetida/Encyclopedia of Spices
Asafoetida/Ezine Articles
Asafoetida/Asianonlinerecipes
Asafoetida Benefits/Buzzle.com

Kuvalähteet
Ferula assafoetida: Horizonherbs.com
Asafoetidaköntsä: Hecapedia
Maanviljelijä: Delhi Compass

Keltainen kuin kurkuma

Maustematkani saa vihdoinkin jatkoa, ja tämä postaus on omistettu kurkumalle, joka on yksi intialaisen keittiön tärkeimmistä mausteista. Törmäsin tätä kirjoittaessani sellaiseenkin tietoon, että kurkuma on valittu vuoden 2010 rohdoskasviksi, joten tämä postaus sattuu olemaan kai suhteellisen ajankohtainenkin.

Kurkuma (Curcuma longa) on heinäkasvi, joka kuuluu inkiväärikasvien sukuun. Mausteena kasvista käytetään sen juuriosaa, joka muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon inkivääriä. Kurkuma saa keltaisen värinsä kurkumiinista, joka on myös kurkuman tärkein vaikuttava aine terveyden kannalta. Kurkuman - varsinkin jauhetun kurkuman - tuoksu on hyvin mieto, lievästi puumainen, ja sen maku on lämmin ja hieman kitkerä.

Kurkumasatoa korjaamassa. (Kuva: The Hindu)

Kurkuma tunnetaan Intiassa mm. nimillä haldi (hindiksi), pasupu (teluguksi) ja manjal (tamiliksi). Kurkumaa myydään kaupoissa tuoreena pötkylänä aivan kuten inkivääriäkin, mutta tavallisimmin kurkumaa käytetään kuitenkin jauhettuna. Jauhetta saadaan, kun tuore juuri kuivatetaan ja jauhetaan. Olen muistaakseni nähnyt tuoretta kurkumaa myytävän joskus Suomessakin.

Kurkumaa on viljelty Intiassa tiettävästi 3000-luvulta eKr., ja Eurooppaan se tuli arabialaisten kauppiaiden mukana 1200-luvulla. Kurkumaa kutsuttiin tuolloin Intian sahramiksi, koska sitä käytettiin ruoanlaitossa usein korvaamaan huomattavasti kalliimpi sahrami. Intia on edelleenkin kurkuman suurin tuottaja- ja viejämaa. Intialaista kurkumaa pidetään myös laadullisesti parhaimpana sen suuren kurkumiinipitoisuuden vuoksi.

Kurkuman puhdistamista ja lajittelua. (Kuva: The Hindu)

Kurkuma ruoanvalmistuksessa ja elintarviketeollisuudessa

Antiseptisten ominaisuuksiensa ansiosta kurkuma on luonnon oma säilöntäaine, jolla pystytään pidentämään ruoka-aineiden säilyvyyttä. Samojen ominaisuuksien takia sitä käytetään myös mm. kalan ja liharuokien marinadeissa ennen kypsentämistä. Kurkuman tarkoituksena on pitää kala tai liha bakteerittomana sekä poistaa kalan ominaishajua (josta intialaiset eivät pidä sitten yhtään).

Kurkumaa käytetään ruoanlaitossa sekä sen värin että maun takia. Se on tärkeä ainesosa useimmissa curryjauhesekoituksissa, ja meidän kotoinen curryjauheemmekin sisältää kurkumaa, josta jauheen keltainen värikin tulee. Kurkumalla on tärkeä rooli intialaisessa ruoassa, mutta sitä käytetään runsaasti myös mm. marokkolaisessa keittiössä. Kurkumaa lisätään joihinkin sinappilaatuihin, ja sitä käytetään leivonnaisissa, säilykkeissä ja kastikkeissa. Kurkuma sopii erityisen hyvin yhteen chilin, korianterin, jeeran ja kanelin kanssa.

Kurkumaa tulisi lisätä ruokaan vain vähän (yleensä enintään ½ tl riittää), koska sen maku voimistuu keitettäessä, ja se saattaa liikaa käytettynä maistua kitkerältä ja hukuttaa muut maut alleen. Kurkuma on yksi niistä mausteista, joiden määrää ei kannata kauheasti lisätä, vaikka ruokaa tekisikin isomman annoksen. Pieni kurkumalisäys riittää.

Kurkuma palaa herkästi, joten sitä ei pitäisi koskaan paistaa liian kauan kuiviltaan.

Kurkumajuuria. (Kuva: The Hindu)

Kurkuma on keltainen...

Kurkuman keltaista väriä pidetään Intiassa pyhänä ja hyväenteisenä, ja siksi se liittyykin moniin uskonnollisiin seremonioihin (tästä lisää tuonnempana).

Kurkumaa on käytetty jonkin verran myös vaatteiden värjäyksessä, ja jotakuta kiinnostaa kokeilla, täältä voi katsoa ohjeita.

Kurkuman ainesosaa kurkumiinia käytetään luontaisena väriaineena elintarviketeollisuudessa. E-koodiltaan kurkumiini on E 100.

Kurkuman voimakkaalla värillä on myös kääntöpuolensa, minkä tietää jokainen, joka on joskus sotkenut vaatteensa tai keittiönsä kurkumalla. Itsekin onnistuin sotkemaan vaikka kuinka monta t-paitaa, ennen kuin rupesin suosiolla käyttämään essua ruokaa aina laittaessani. Vaikka kurkumatahroja on todella vaikea saada vaatteista pois, nopeus on tässäkin asiassa valttia: mitä nopeammin tahran kimppuun hyökkää, sitä varmemmin sen saa edes osittain pois. Lisäohjeita kurkumatahrojen poistoon löytyy täältä (ohjeiden toimivuudesta en mene takuuseen).

Kosmetiikka

Kurkumaa on käytetty kosmetiikassa, varsinkin Intiassa, ammoisista ajoista lähtien. Sillä on hoidettu ihoa, vähennetty karvojen kasvua kasvoissa, poistettu finnejä ja vaalennettu kasvojen ihoa. Kurkumaa käytetään nykypäivän kosmetiikkateollisuudessakin, mm. väriaineena joissakin aurinkovoiteissa.

-> Turmeric Herb for Cosmetics


Kurkuman terveysvaikutukset

Kurkuman terveysvaikutukset tunnetaan laajalti, ja se on ollut jo vuosituhansien ajan Intian kotiapteekkien luottomauste. Viime aikoina myös länsimaat ovat tulleet tietoisiksi kurkuman terveyttä edistävistä ominaisuuksista, jopa siinä määrin, että vuonna 1995 kahdelle USA:ssa asuvalle intialaiselle myönnettiin patentti kurkuman haavoja parantavaan ominaisuuteen. Tämä nostatti Intiassa vastustusryöpyn - olihan kurkuman parantavat ominaisuudet tunnettu siellä jo vuosituhansien ajan, joten kurkuman haavoja parantava ominaisuus ei todellakaan ollut mikään uusi keksintö. Sittemmin patentti peruttiinkin.

Kurkumalla on todistettu olevan ainakin seuraavia terveysvaikutuksia:

Tulehdukset, kipu

Kurkuma pystyy vaikuttamaan useaan eri tulehdusmekanismiin, minkä ansiosta se hillitsee tehokkaasti kipua ja tulehduksia. Kurkumiinin on todettu estävän tulehdusta aiheuttavan NF-KB -proteiinin aktivoitumisen nivelissä, minkä ansiosta kurkumaa on käytetty lääkkeenä mm. reumatismin ja niveltulehdusten hoidossa. Kurkumiini näyttäisi myös vähentävän luukatoa, minkä takia kurkumalla on ennaltaehkäisty ja hoidettu osteoporoosia.

Akuuteissa tulehduksissa kurkuma on todettu yhtä tehokkaaksi kuin kortisoni tai fenyylibutatsoni.

-> Kurkumiini poistaa kipua
-> Turmeric for prevention of rheumatoid arthritis and osteoporosis
-> Turmeric Shows Health Benefits for Arthritis

Flunssa, yskä, nuha

Kurkuma on Intiassa inkiväärin ohella toinen suosittu lääke yskään, nuhaan, tukkoiseen oloon ja kurkkukipuun.

Yskään nautitaan kurkumamaitoa: sekoitetaan teelusikallinen kurkumaa kupilliseen lämmintä maitoa, minkä jälkeen tämä seos juodaan. Sekaan voi myös lisätä maun mukaan hunajaa juoman vaikutusta tehostamaan. Tukkoiseen oloon ja nuhaan auttaa kurkumaveden hengittely: Keitetään kattilassa vettä, johon sekoitetaan kurkumaa. Laitetaan pään päälle pyyhe, tungetaan naama lähelle kattilaan ja sitten vain hengitellään... Röörit aukeavat ja olo helpottuu (testattu on!). Kurkkukipua voidaan lievittää kurlaamalla kurkumavettä: kupilliseen kuumaa vettä sekoitetaan 1 tl kurkumaa ja ½ tl suolaa. Tällä seoksella sitten kurlataan kurkkua ennen nukkumaan menoa.

-> How to Make Turmeric Milk To Treat A Cough
-> Alternative Cold Remedies: Turmeric Root

Haavat, palovammat, hiertymät, tulehtumat

Antiseptisten ja antibakteeristen ominaisuuksiensa ansiosta kurkuma suojaa ihoa tulehduksilta ja nopeuttaa haavojen ja muiden vammojen paranemista. Se myös vähentää turvotusta ja helpottaa kipua, kuten aiemmin tuli jo todettuakin. Vammoja hoidetaan paksulla kurkumatahnalla, joka tehdään niin, että jauhettuun kurkumaan sekoitetaan tilkka vettä, maitoa tai aloe veraa. Tätä tahnaa sivellään ongelmakohtaan, tahnan annetaan kuivua ja vaikuttaa jonkin aikaa, minkä jälkeen tahna pestään pois (ilman pesuaineita). Hoito toistetaan pari, kolme kertaa päivässä. (Huomaa, että kurkuma saattaa värjätä ihon keltaiseksi, mutta väri lähtee useammassa pesussa pois.)

-> Turmeric: India's 'Holy Powder' Finally Reveals It's Centuries-Old Secret

Maksan ja vatsan toiminta

Antiseptisten ominaisuuksiensa ansiosta kurkuman on todettu suojelevan maksaa, ja sitä onkin käytetty mm. keltataudin, hepatiitin ja maksakirroosin hoidossa. Kurkuma parantaa myös ruoansulatusta ja vähentää kaasun muodostusta suolistossa.

-> Lääkeyrttien käyttö vatsavaivojen hoidossa
-> Liver Detox Benefits With Turmeric

Syövät, Alzheimerin tauti

Kurkuman on havaittu laukaisevan syöpäsoluissa luonnollista apoptoosia eli solukuolemaa, joka on terveen elimistön tapa päästä eroon vaarallisista syöpäsoluista. Kurkuman on todettu tehoavan ainakin melanoomaan, rintasyöpään, haima- ja munasarjasyöpään ja tiettyihin suolistosyöpiin.

Alzheimer-tutkimuksissa kurkumalla on saatu erittäin lupaavia tuloksia, sillä kurkuma näyttäisi estävän amyloidien muodostumista. Amyloidien kertyminen aivoihin aiheuttaa Alzheimerin taudin pahimmat vauriot. Kurkuman myönteistä vaikutusta Alzheimeriin tukisi sekin tosiasia, että Intiassa vanhusväestöllä esiintyy neljä kertaa vähemmän Alzheimeria kuin USA:ssa.

-> Nanocurry hyökkää Alzheimerin kimppuun
-> Kurkumiini saattaa ehkäistä Alzheimerin tautia
-> Kurkuma yhdessä kaalinsukuisten kasvisten kanssa hidastaa eturauhassyövän kasvua
-> Kurkuman väriaine kurkumiini saattaa ehkäistä lasten leukemiaa
-> A Report on Curcumin's Anti-cancer Effects
-> Potent Spice Works To Block Growth Of Melanoma In Lab Test
-> Curcumin blocks brain tumor formation

Painonhallinta

Bostonissa Tuftsin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kurkuman kurkumiini auttaa myös painonhallinnassa, sillä kurkumiini estää rasvakudoksen kasvua.

-> Eat Indian curry to lose weight

Kurkuma osana intialaista kulttuuria

Kurkumaa pidetään Intiassa hedelmällisyyden, puhtauden ja vaurauden symbolina. Tästä syystä kurkuma on tärkeä osa hindulaisuutta ja intialaisia seremonioita, kuten häitä.

1. Hääseremoniat. Kurkuma liittyy hääseremonioihin monella tapaa. Kurkumaa laitetaan usein morsiamen kasvoihin ja käsiin osana rituaalista puhdistautumista ennen häitä, ja joskus morsiamen käyttämä sari voidaan värjätä kurkumalla.

2. Hindulaisuus. Kurkuma liittyy hindulaisuuteen lukemattomin eri tavoin. Se on tärkeä osa poojaa (rukoushetkeä/jumalanpalvelusta), sekä kotona että temppeleissä.

Pieni kotialttari.

Temppelin "pyhin" ja poojari (temppelipappi). Etualalla lautasella kurkumaa.

Matkalla Tirumalan Venkateswara-temppeliin olen nähnyt, kuinka jotkut - erityisesti naiset - merkitsevät kurkumatahnalla ja punaisella värillä jokaikisen portaan (ja portaita oli muistaakseni jotain 3000, joten kyse ei ole mistään ihan pienestä hommasta!). Tämä on tavallaan eräänlaista itsensä uhraamista vastineeksi jumalan täyttämistä toiveista tai toiveista, joiden toivotaan täyttyvän.

Kurkumalla merkittyjä portaita.

Kurkumalla merkitään myös jumalkuvia sekä pyhiä luontokappaleita, esim. puita.


3. Tilak (tai tilaka). Tilak on otsassa oleva merkki, joka on tavallisesti tehty kurkumasekoituksesta (kumkum). Jotkut käyttävät tätä sormella otsaan piirrettävää täplää päivittäin; joillekin se liittyy uskonnollisiin toimituksiin. Temppelissä käyntiin tilak kuuluu olennaisena osana, sillä vasta se tekee toimituksesta täydellisen. Tilak on merkkinä darshanista - siitä, että uskova on ollut näköyhteydessä jumalaan.

Täplä saatetaan tehdä otsaan myös merkiksi kunnioituksesta tai hyvää onnea tuottamaan. Kun itse esimerkiksi vierailin ensimmäisen kerran mieheni sukulaisissa, joka kyläpaikassa annettiin mukaani onnea tuottavia lahjoja (tavallisesti kookospähkinä tai banaaneja, sari tai pala kangasta ja usein myös hieman rahaa) ja otsaani tehtiin tilak.

Intialaisia naisia ja tilakit.

Lähteitä ja lisää tietoa kurkumasta

Kurkuma vuoden 2010 rohdoskasvi
Medicinal Use of Turmeric
Synopsis of Turmeric's Healing Properties
Turmeric - the golden spice of life
Turmeric
Turmeric
Turmeric

Bhalla, Prem P. (2007) Hindu Rites, Rituals, Customs & Traditions. Noida: Pustak Mahal.

Huyler, Stephen P. (1999) Meeting God. Elements Of Hindu Devotion. New Haven and London: Yale University Press.

Tähtenä tähtianis

Mietin, että voisin ruveta kirjoittamaan jonkinlaista juttusarjaa eri mausteista, ja ensimmäisenä saa kunnian olla vuorossa tähtianis, kun se tuossa aiemmassa pippuribroilerissakin vilahti. Järkevämpää olisi tietysti edetä aakkos- tai muussa järjellisessä järjestyksessä, mutta taidanpa kuitenkin edetä inspiraation mukaan...

Tähtianis on Illicium verum-puun monisakarainen hedelmä. Hedelmät kerätään puusta juuri ennen kuin ne ovat kypsyneet, minkä jälkeen hedelmät levitetään aurinkoon kuivumaan. Kuivaamisprosessin aikana tähtianis saa sille ominaisen tuoksunsa, makunsa sekä voimakkaan punaruskean värinsä. Kuivaamisen jälkeen tähtianikset lajitellaan ykkös- ja kakkosluokkaiseen tavaraan: ykkösluokkaan kuuluvat hedelmät ovat halkaisijaltaan 2,5 cm tai suurempia; kakkosluokkaan kuuluvat tätä pienemmät sekä rikkoutuneet yksilöt. Tähtianisten sisällä olevia siemeniä pidetään maun kannalta toisarvoisina, joten ei kannata huolestua, jos tähtianiksissa ei ole lainkaan siemeniä sisällä - maku tulee hedelmän kodasta.

Tähtianis ja anis (Pimpinella anisum) eivät ole kasvitieteellisesti sukua toisilleen, vaikka molempien maku onkin aika samantyyppinen. Ne molemmat sisältävät anetoli-nimistä yhdistettä, joka antaa molemmille niiden tyypillisen lakritsamaisen maun. Tähtianiksella maku on anistakin voimakkaampi, minkä takia tähtianiksen annostelussa kannattaakin olla varovainen, sillä liiallisella tähtianismäärällä saa helposti pilattua ruoan. Anetolia on myös fenkolissa, ja siksi fenkolia käytetäänkin mm. juomateollisuudessa joskus aniksen sijasta.

Tähtianista käytetään ruoanvalmistuksessa erityisesti Kiinassa, jonka keittiöön se kuuluu olennaisena osana, sekä Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa. Myös tähtianiksen viljely on keskittynyt pitkälti näille alueille. Tähtianista käytetään Aasian maissa varsinkin liha- ja linturuoissa, mutta jonkin verran myös kasvisruoissa. Erityisen hyvin se sopii porsaalle ja ankalle. Tähtianiksella maustetaan myös teetä sekä muita juomia, pikkelssejä sekä makeita ruokia ja leivonnaisia. Tähtianis on kiinalaisen viisimausteen tärkein ainesosa (muut seoksen mausteet ovat tyypillisimmin fenkoli, kaneli tai kassia, sichuaninpippuri sekä neilikka), ja tähtianista käytetään myös joissakin intialaisissa garam masala -sekoituksissa. Kuuluisin ruoka, jossa tähtianista käytetään, on luultavasti vietnamilainen naudanlihakeitto, pho bo. Myös kiinalaiset teessä keitetyt kananmunat on hyvin tunnettu tähtianiksella maustettu ruoka.

Tavallisimmin tähtianista käytetään ruoanvalmistuksessa kokonaisena, jolloin se poistetaan ruoasta ennen syömistä. Tähtianiksesta irtoaa keittämisprosessin aikana ruokaan riittävästi makua, joten tähtianista ei ole tarkoitus syödä.

Tähtianista ja anista käytetään myös juomateollisuudessa, ja anispohjaisten juomien makuainetta anetolia valmistetaan myös synteettisesti. Tunnetuimpia anetolilla maustettuja juomia ovat mm. Sambuca, Pernod, Pastis ja Galliano. Anetoli aiheuttaa aniksella maustetuissa juomissa sen, että juomat samenevat, kun ne jäähdyttää tai laimentaa. Esimerkiksi Pernod samenee kauniin keltaiseksi, kun sen laimentaa vedellä - kyse on ns. louche-efektistä.

Tähtianiksen ostamista ja säilyttämistä koskevat samat säännöt kuin muitakin mausteita. Ne olisi hyvä ostaa kokonaisina, koska jauhettu tähtianis menettää makunsa hyvinkin nopeasti. Jos kuitenkin hankkii valmiiksi jauhettua tähtianista, sitä kannattaa hankkia hyvin pieni määrä kerrallaan. Tähtianikset tulisi säilyttää ilmatiiviissä astiassa, valolta ja kosteudelta suojattuna. Näin ne säilyvät hyvinä jopa usemman vuoden.

Aniksen tapaan tähtianiksella on terveydellisiä vaikutuksia. Se on ruuansulatusta edistävä ja kaasunmuodostusta estävä mauste; sillä on hoidettu reumatismia, koliikkia, vatsakipuja ja yskää; siitä tehtyä uutetta on käytetty diureettina. Tähtianiksella on myös antibakteerisia vaikutuksia, joiden on sanottu muistuttavan jossakin määrin penisilliinin vaikutusmekanismia. Pientä tähtianiksen palaa voi pureskella aterian jälkeen, jolloin se palvelee kahta tarkoitusta: se nopeuttaa ruoansulatusta ja raikastaa hengityksen.

Kokeilin huvikseni pureskella tähtianiksen palasta aterian jälkeen, ja sen maku oli kyllä mielenkiintoinen ja oikeastaan aika hyväkin. Tähtianiksesta tuli hiukan mieleen minttupastilli, ja kyllä se ehkä vähän suuta raikasti. Haittapuolena sanottakoon se, että pala mureni suussa mikroskooppisiksi muruiksi, jotka jäivät ikävästi hampaiden väliin...

Tähtianis on ollut viime aikoina hyvinkin ajankohtainen mauste, sillä sillä on ollut tärkeä rooli sekä lintuinfluenssan että sikainfluenssan hoidossa: Tamiflun yksi tärkeimmissä ainesosista on nimittäin sikimihappo (shikimic acid), jota saadaan tähtianiksesta. Vuonna 2005 maailmassa kärsittiinkin hetkellisestä tähtianis-pulasta, kun sitä kului niin paljon Tamiflun valmistamiseen. Tähtianisvajeesta säikähtäneenä Roche kehitti vielä samana vuonna keinon valmistaa sikimihappoa kemiallisesti. Sikimihappo (tai tähtianis) itsessään eivät toimi influenssalääkkeenä, vaan influenssalääkettä saadaan vain sikimihaposta johtamalla. Toisaalta tähtianiksessa on muita yhdisteitä, mm. linaloolia, joilla on havaittu olevan jonkinlaisia viruksia torjuvia vaikutuksia.

Kiinalaista tähtianista ei tule sekoittaa japanilaiseen tähtianikseen (Illicium anisatum), joka näyttää kuivattuna aivan samalta kuin kiinalainenkin mutta joka on erittäin myrkyllistä. Sitä poltetaan Japanissa hajustamistarkoituksessa. EU:ssa on oikein tehty päätös erikoisedellytyksistä, jotka koskevat kolmansista maista tapahtuvaa tähtianiksen tuontia, joten luulisin, että Suomessa myytävät tähtianikset ovat yleensä turvallisia. Ulkomailla kannattaa kuitenkin varmaan katsoa tarkkaan, mitä tähtianista ostaa.

Tähtianista pidetään yleisesti ottaen turvallisena, mutta sitä - kuten mitään muutakaan - ei kannata kuitenkaan nauttia ylettömiä määriä. Erityistä varovaisuutta annostelussa tulisi noudattaa tähtianiksesta (ja tavallisesta aniksesta) saatavan eteerisen öljyn kanssa, sillä liian suuri määrä anisöljyä voi aiheuttaa pahoinvointia ja oksentelua.

Myös odottavien ja imettävien äitien kannattaa noudattaa varovaisuutta tähtianiksen kanssa, sillä vaikka joissakin lähteissä tähtianiksen väitetään auttavan aamupahoinvointiin, useimmat lähteet näyttävät olevan kuitenkin sitä mieltä, että tähtianista tulisi välttää raskaus- ja imetysaikana. Tähtianis sisältää nimittäin joitakin estrogeenisia yhdisteitä, jotka saattavat aiheuttaa mm. verenvuotoa. Tähtianista ei myöskään suositella aivan pienille lapsille.

Jossakin päin maailmaa, mm. Kiinassa, tähtianista pidetään myös maagisena mausteena. Sen uskotaan karkottavan pahan silmän (evil eye) katse ja tuovan onnea mm. rakkaus- ja raha-asioissa.

Vielä muutamia mielenkiintoiselta kuulostavia reseptejä, joissa käytetään tähtianista (reseptit englanniksi):

Tähtianiksella maustettu sitrussalaatti
Purjo-tähtianisriisi
Glaseerattua palsternakkaa hunajalla, timjamilla ja tähtianiksella maustettuna
Punajuuri-appelsiinirelissi
Mausteliemessä haudutettua kalaa
Inkivääri-tähtianisbroileri
Itämainen possupata ja pikapaistettuja kasviksia
Hunajan ja tähtianiksen makuista possunkylkeä
Wokattua porsasta ja paksoita tähtianiksella ja inkiväärillä maustettuna
Valkosuklaa-tähtianiskastike
Vaahterasiirappi-tähtianismousse
Tähtianiksella maustettu luumukompotti
Raparperi-tähtianismurupaistos
Tähtianis-leipävanukas
Mascarpone-tähtianisvanukas
Tähtianis-vaniljaglögi

Lähteitä ja lisää tietoa:

Peter, K. V. 2004. Handbook of herbs and spices.

CopperWiki: Star Anise
Encyclopedia of Spices: Star Anise
Green Papaya: Anise - the Safety Factor
Green Papaya: Healing with Anise
Moon Bees: Herbs to Avoid During Pregnancy & Lactation
Spices & Condiments - Star Anise
Star Anise - Stellar Swine-Flu Fighter
Star Anise: The Secret Ingredient in Tamiflu
Star Anise Essential Oil